Ole oman aikasi hallitsija

OSTOSKORISI


Hinta
Määrä

YHTEENSÄ

€0,00 Päivitä ostoskoria

Toimituskulut lasketaan kassalla.

5 asiaa, jotka helpottavat lapsiperheen arjenhallintaa

Lapsiperheen arki on usein tapahtumarikasta ja täynnä muistettavia asioita. Välillä tuntuu, että kaikki aika menee tulipalojen sammuttamiseen.
Työ, kodinhoito, lasten harrastukset, kouluun ja päiväkotiin liittyvät asiat, omat harrastukset, ystävät, lasten ystävät, kaverisynttärit, sukulaiset, lemmikkieläimet, juhlat, lomat ja kaikki muu, mikä elämään kuuluu, pitäisi saada mahdutettua yhden ihmisen kalenteriin. Ja palautumiselle pitää jäädä myös aikaa. Ei siis ihme, että meistä tuntuu välillä, että arki on  suorituksesta toiseen siirtymistä. Sen ei kuitenkaan tarvitse tuntua siltä! Olen koonnut tähän viisi asiaa, jotka muistamalla saan pidettyä suurperheen ja yrittäjyyden yhdistelmän mahdollisimman tasapainossa.

1. Selvitä, mikä on välttämätöntä

Meillä kaikilla olisi varmasti enemmän tekemistä, kun mihin aikamme riittää. Siksi on tärkeää selvittää itselleen, mikä on tärkeintä. Mitkä ovat välttämättömiä ja mitkä tukevat omaa hyvinvointia. Omassa arjessani olen huomannut, että minun on mahdotonta suunnitella arkea kestävälle pohjalle, jos en ole varannut riittävästi aikaa nukkumiseen, säännölliseen ateriarytmiin ja liikkumiseen. Myös kotityöt kasaantuessaan aiheuttavat stressiä ja alkavat syömään ylimääräistä aikaa, kun tarvittavia asioita ei löydy, ole puhtaana tai ehkä jopa vielä hankkimatta. Kun tekemättömät työt kasaantuu, saattaa alkaa pitää itseään saamattomana. Kasaantuvat kotityöt ei kuitenkaan johdu siitä, että olisimme laiskoja, vaan emme ole varanneet tehtäville aikaa. Jos niiden tekemiseen ei ole aikaa tai energiaa, ei ole ihme, että ne jäävät tekemättä.

2. Suunnittelu

Ilman suunnittelua arjen pyörittäminen olisi itselle ainakin kaoottista. Olen varannut perjantaista tunnin työaikaa, jolloin suunnittelen ja järjestän seuraavan viikon työtehtävät, sovin tarvittavat palaverit seuraavalle viikolle. Näin varmistan, että voin viettää viikonlopun niin, että työtehtävät eivät jää vaivaamaan viikonlopun ajaksi, vaan voin keskittyä täysin perheeseeni.

Sunnuntaisin suunnittelen seuraavan viikon kauppareissut, ruoanlaitot ja siivouksen. Samalla käyn läpi Wilmat, muksunetit, Nimenhuudon maksan laskut, ilmoitan päiväkotiin hoitoajat jne. Olen tehnyt listan niistä asioista, mitä seuraavalle viikolle perheen menojen suhteen pitää käydä läpi. Tällä tavalla minun ei tarvitse pohtia näitä asioita enää viikolla eikä sumplia miehen kanssa, että kuka hoitaa minkäkin, kun tehtävät on jaettu jo valmiiksi.  Suunnittelu vie  jonkin verran aikaa, mutta säästää sitä vähintään tuplasti. Ja suurin säästö tulee aivokuormasta. Sen jälkeen, kun olen organisoinut nämä tehtävät kalenteriin, minun ei tarvitse erikseen enää muistella mitä pitää tehdä ja milloin. Enkä oikeastaan koskaan unohdakaan mitään hoidettavia asioita. Suunnitelma on kuitenkin suunnitelma. Sen tulee elää elämän mukana. Jos kauppapäivänä ollaankin sairaana, niin sitten sitä siirretään. Mutta ollaan ainakin tilanteen tasalla, että kauppaan mennään heti kun mahdollista tai pyydetään apua.

3. Rutiinit

Arkeen kuuluu paljon toimintoja, jotka on vain pakko tehdä. Siksi niiden istuttaminen rutiiniksi omaan arkeen helpottaa huomattavasti. Varsinkin kotityöt on meillä jaettu perheenjäsenten kesken ja kaikki tapahtuu rutiinien kautta. Lapsetkin ovat tottuneet tiettyihin rutiineihin ja tietävät, että kun viikkosiivous hoidetaan nyt, niitä ei tarvitse sitten seuraavaan viikkoon pohtia. Rutiinit helpottavat myös aivoille tulevaa informaatiokuormaa, koska rutiineja ei tarvitse pohtia, vaan ne alkavat tulla automaationa.

4. Kalenteri

Kalenteri on loistava apuväline siinä, että se kertoo, jos päivät ovat jo täynnä ohjelmaa. Kun kaikki tehtävät asiat on merkittynä kalenteriin, sitä on vaikea ylibuukata. Kalenterin avulla voidaan myös tarkastella, minkä verran omassa arjessa jaksetaan tehdä asioita esimerkiksi työpäivän jälkeen. Itse olen testannut sitä, paljonko omaan arkeen mahtuu töiden ja perheen ja omasta hyvinvoinnista huolehtimisen lisäksi. Nämä rajat on jokaisella yksilölliset ja riippuvat paljon elämäntilanteesta ja lapsien lukumäärästä ja minkä ikäisiä lapset ovat. Kalenteriin pitää jäädä myös suunnittelematonta tilaa. Kalenteria käyttäessä huomaa pian, mistä kiire johtuu.

Itse suosin paperikalenteria monestakin syystä. Oman elämän suunnittelu on luovaa puuhaa, joka vaatii pohdintaa ja arvovalintoja. Paperinen kalenteri toimii tässä parempana työkaluna, kun sähköinen. Sähköinen taas on aivan loistava töissä ja käytänkin sähköistä yrityksissä. Tälläkin tavalla erottelen työn ja vapaa-ajan, kun paperikalenterissa ei työtehtävät tai töihin liittyvät to dot hyppää silmille.

5. Ole itsesi paras ystävä

Me vanhemmat tunnemme aina riittämättömyyttä. Siksi on tärkeää olla itselleen myös armollinen. Elämä on paljon rennompaa, onnellisempaa ja ennenkaikkea helpompaa, kun luovumme täydellisyyden tavoittelusta ja suorittamisesta. Tee muutoksia pikkuhiljaa. Tutkimuksetkin todistavat, että voimme muuttaa noin yhden tavan kerrallaan . Voit esimerkiksi päättää, että omaa hyvinvointia edistää se, että liikkuu enemmän. Se, että saa jotain uutta, tarkoittaa jostain vanhasta luopumista. Mieti, miten voit järjestää eläämääsi niin, että tämä yksi muutos toteutuu. Tai ehkä tunnet, että kaipaat enemmän aikaa ystäviesi kanssa? Varaa aikaa kuukaudesta vaikka yksi ilta illalliselle ystävien kanssa. Pienet muutokset ovat helpoimpia toteuttaa. Ja niillä on iso vaikutus.

Tee asioita, jotta voisit mahdollisimman hyvin. Sillä on vaikutusta myös parisuhteeseen, lapsiin ja kaikkiin lähelläsi oleviin ihmisiin. Ennenkaikkea sinuun itseesi.

Lapsiperheen arkea helpottavat tuotteemme löydät täältä

-Susanna